Corporate Digital Responsibility - CDR Manifesto, Finnish

Kansainvälinen CDR-manifesti

Kansainvälinen ryhmä akateemisia tutkijoita, yritysasiantuntijoita ja tunnettuja kirjoittajia teki yhteistyötä kootakseen olemassa olevan työnsä yhdeksi kansainväliseksi määritelmäksi, jossa yhdistetään kunkin määritelmän parhaat puolet ja luodaan joukko periaatteita, jotka ohjaavat sinua matkallasi digitaaliseen vastuulisuutteen.

Määritelmä

Yritysten digitaalinen vastuu (Corporate Digital Responsibility, CDR) on joukko käytäntöjä ja toimintamalleja, joiden avulla organisaatio voi käyttää dataa ja digitaaliteknologiaa tavalla, joka koetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta vastuulliseksi.

1. Tarkoitus ja luottamus

Selkeä ja yksiselitteinen julkilausuma aikomuksesta vaikuttaa myönteisesti planeettaan ja yhteiskuntaan. Sitoudutaan vahvan ja vastuullisen digitaalisen hallinnon edistämiseen, mikä näkyy esimerkiksi digitaalisen eettisen lautakunnan perustamisena sekä pyrkimyksenä ylittää lainsäädännön, sääntelyn ja eettisten ohjeiden asettamat tavoitteet ja toimimisena jatkuvan parantamisen puolesta niillä maantieteellisillä alueilla, joilla organisaatio toimii.

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja tästä periaatteesta.

2. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen pääsy kaikille

Sitoudutaan organisaatiossa sekä sen laajennetussa toimitusketjussa siihen, että sen että tuotteetja palvelut ovat kaikkien saatavilla tasapuolisesti. Lisäksi sitoudutaan siihen, että näiden tuotteiden ja palvelujen rakentamiseen, toimittamiseen ja tukemiseen osallistuvia työntekijöitä kohdellaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti.

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja tästä periaatteesta.

3. Edistetään yhteiskunnallista hyvinvointia

Keskitytään entistä enemmän henkilökohtaisten tietojen suojaamiseen, tuetaan yksityisyyden suojan parantamista tasapainottaen identiteettiä, puututaan digitaaliseen köyhyyteen parantamalla saatavuutta taitojen ja ymmärryksen osalta ja suojellaan koko yhteiskuntaa digitaalisten tuotteiden ja palvelujen haitallisilta seurauksilta.

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja tästä periaatteesta.

4. Taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten huomioon ottaminen

Sitoudutaan ottamaan huomioon organisaatiossa tehtävien päätösten taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Pyritään läpinäkyvyyteen organisaation algoritmien ja datan käytössä - niin osakkeenomistajille, työntekijöille kuin kuluttajillekin. Pyritään tulojen tai voittojen oikeudenmukaisempaan jakoon sekä organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja pyritään taloudellisten vaikutusten minimointiin yhteisöissä kestävän automaation avulla.

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja tästä periaatteesta.

5. Vaikutustalouden kehityksen nopeuttaminen

Tehdään toimia, joilla parannetaan kuluttajien kysyntää ekologisesti ja yhteiskunnallisesti paremmille tuotteille ja palveluille. Tuetaan kehitystä niin, että cleantech-, greentech- ja orgaanisia tai vähäpäästöisiä ja vähän jätettä tuottavia yrityksiä pääsee syntymään toimitusketjuja tukemaan. Investoidaan kestäviin ja yhteiskunnallisesti vaikuttaviin aloitteisiin.

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja tästä periaatteesta.

6. Elämää kestävän planeetan luominen

Ymmärretään ja raportoidaan yritysten vaikutus YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin tai vastaaviin tavoitteisiin nähden. Innovoidaan ja mennään hiilinegatiivisuudesta pidemmälle, ratkotaan matkalla kohdatut haasteet.

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja tästä periaatteesta.

7. Vähennetään teknologian vaikutusta ilmastoon ja ympäristöön

Toteutetaan ympäristöä koskeva tietotekniikkastrategia, ymmärretään teknologian vaikutukset, suositaan energiatuotannossa uusiutuvia energialähteitä, lievennetään ja minimoidaan vaikutuksia ja varmistetaan kompensointi.

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja tästä periaatteesta.

Uusi digitaalinen vastuu

1. Johdanto

Yritysten digitaalinen vastuu (Corporate Digital Responsibility, CDR) -termin käyttö on lisääntynyt sen jälkeen, kun se esiintyi ensimmäisen kerran säännöllisesti eri puolilla Eurooppaa noin vuodesta 2018 lähtien ja nykypäivään asti. Se on ollut erityisen yleistä DACH-alueella, ja monet organisaatiot eri puolilla Saksaa ja Sveitsiä ovat osallistuneet siihen aktiivisesti. Pandemian aikana se on levinnyt laajemmalle, ja säännöllisiä viittauksia on tullut esiin niinkin kaukaisissa maissa kuin Etelä-Koreassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa.

Monet julkaistuista määritelmistä vastaavat 80-90 prosentissa määritelmää, mutta useat niistä tuovat mukaan tärkeän lisätekijän, joka on selvästi huomion arvoinen. Yhteistä niille kaikille on sen tunnustaminen, että yritysten vastuulla on lisätä digitaalisen teknologian myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia ja minimoida kielteiset vaikutukset lakisääteisten velvoitteiden lisäksi.

Tämän asiakirjan, joka sisältää CDR:n määritelmän kehityksen, infografiikan ja periaatteet, tavoitteena on koota useiden määritelmien sisältö muotoon, jota voitaisiin kutsua CDR-manifestiksi. Se on tuotettu yhteistyössä monien niiden kanssa, jotka ovat osallistuneet käsitteen alkuperäiseen luomiseen ja CDR:n kansainvälisen kielenkäytön yhtenäistämiseen.

Tämän yhteistyöasiakirjan kirjoittajiin (aakkosjärjestyksessä alla) kuuluu kolme CDR:n alkuperäistä määritelmää, joita siteerataan säännöllisesti, sekä muita, jotka ovat säännöllisesti mukana CDR:n jatkuvassa kehityksessä.

- Saskia Dörr (WiseWay, Springerin kirjan "Corporate Digital Responsibility" kirjoittaja).

- Tim Frick (Mightybytes ja CDR:n säännöllinen kirjoittaja).

- Christopher Joynson (CDR:n määritelmän perustaja, Atos).

- Oliver Merx (maailmanlaajuisen CDR:n LinkedIn-ryhmän perustaja).

- Rob Price (CDR-määrittelyn perustaja, aiemmin Worldline, nyt Alchemmy).

- Michael Wade (CDR:n määritelmän perustaja, International Institute for Management Development - IMD, Lausanne).

2. Miksi tarvitsemme yritysten digitaalista vastuuta?

CDR:n lähtökohtana on, että digitaalitekniikkaa voidaan hyödyntää myönteisten vaikutusten aikaansaamiseksi meille kaikille. Olemme nähneet sen selvästi pandemian aikana. Missä olisimmekaan ilman sitä, että merkittävä osa työvoimasta olisi voinut työskennellä tehokkaasti kotoa käsin käyttämällä Zoomin ja Teamsin kaltaisia yhteistyövälineitä, jotka ovat yhteydessä nopeiden laajakaistayhteyksien välityksellä, tehdä ostokset supermarketissa verkossa, konsultoida lääkäriä sovelluksen kautta tai monia muita esimerkkejä. Vastapainona tälle voidaan kuitenkin todeta, että yksityisyytemme ei ole koskaan ollut niin uhattuna kuin nyt, salasanamme paljastuvat yhä useammin verkkohyökkäyksissä ja tietovuodoissa, ja kohdennetut valeuutiset ja lisääntyneet salaliittoteoriat uhkaavat demokratiaa. CDR perustettiin olettamuksesta, että yrityksillä on suurempi vastuu luoda myönteisempiä tuloksia yhteiskunnalle ja planeetalle sekä lieventää digitaaliteknologian väärinkäytön vaikutuksia.

Ennen kuin tutkimme CDR:ää tarkemmin, on kuitenkin tärkeää selventää termiä "digitaalinen". Itse asiassa, mitä on digitaalinen?

2.1 Mitä on digitaalinen?

MCA (Yhdistyneessä kuningaskunnassa) määritteli digitaalisuuden vuonna 2014 osana digitaalisuuden teemavuottaan, jonka ydin on parhaiten kuvattu seuraavasti: "Digitaalisuus luo uuden kapitalismin, jossa on uusia mahdollisuuksia ja uusia haasteita". Digitaalinen vallankumous" on nykyisin kutsutun digitaalisen vallankumouksen eri vaiheissa ymmärretty eri tavoin erityyppisissä organisaatioissa:

Aluksi digitaalisuutta pidettiin ehkä siirtymisenä verkkoon, ja se nähtiin usein verkkosivustona, mobiilisovelluksena ja markkinointipäällikön toimialana vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.
Teknologiayritykset puhuivat silloin säännöllisesti digitaalisuudesta SoCloMo:n (sosiaalinen media, pilvi ja liikkuvuus) tulona. Digitaalisesta transformaatiosta tuli näin ollen usein näiden teknologioiden käyttöönottoa.
Samaan aikaan digitaalisten virastojen nousu ja lähestymistavat "born in the web" johtivat ketteriin ja DevOpsin kaltaisiin tuotekehitysmenetelmiin.
- Jatkuvaan toimitukseen ja ketteryyteen johtaneet lähestymistavat johtivat siihen, että samoja periaatteita sovellettiin toimintamalliin ja prosesseihin, jotta liiketoiminta voisi toimia teknologiansa uuden "digitaalisen nopeuden" mukaisesti.

Nykyään digitaalinen liiketoiminta on ketteryyden ja joustavuuden yhdistelmä, joka on "syntynyt verkossa" ja jossa hyödynnetään kehittyviä teknologioita, joilla luodaan, käsitellään ja vaihdetaan tietoja tuotteiden ja palvelujen toimittamiseksi kuluttajille. Näitä "teknologioita" ovat muun muassa pilvi, liikkuvuus, internet-of-things, lohkoketjut, kvanttiteknologia, automaatio, koneoppiminen ja tekoäly. Tuotteet ja palvelut voivat olla mullistavia, tehokkaampia, halvempia ja helpommin saatavilla.

Lisäksi näiden teknologioiden muutosvauhti yhdistettynä organisaatioihin, jotka toimivat nopeammin toimittaessaan häiritseviä tai innovatiivisia tuotteita ja palveluja, on sellainen, että ihmisten on ollut vaikea pysyä perässä - sekä näiden tuotteiden omaksumisessa että työnantajien ja työntekijöiden (perinteisissä yrityksissä) kyvyssä kehittää uusia taitoja.

Juuri tämä havaittu digitaalisen kuilun syveneminen (laajakaistayhteyksien saatavuuden lisäksi myös tarvittavien tekniikoiden, välineiden ja taitojen saatavuutta) johti yritysten digitaalisen vastuun luomiseen, ainakin Atosin ja Worldlinen määritelmän kehittymisen osalta.

On kuitenkin perusteltua sanoa, että ajatus kehittyi useista eri näkökulmista. Digitaalisen liiketoiminnan (erityisesti GAFA:n) näkökulmasta kyse voisi olla Internetin yleistymisen jälkeen esiin nousseesta tarpeesta parantaa tieto- ja viestintätekniikkayritysten yhteiskuntavastuuta. Lisäksi voisi ottaa huomioon sellaisen lainkäyttöalueen näkökulman, joka näkee digitalisaation myötä uusia liiketoiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaihtoehtoja ja sääntelyn lisäksi pehmeiden lakien (tai digitaalisen etiikan ohjeistuksen) tarpeellisuuden (ks. Saksan liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaviraston CDR-aloite). Ja mikä tärkeintä, kestävyyden näkökulmasta oli käymässä yhä ilmeisemmäksi, että digitaalisen kehityksen ekologiset vaikutukset (esimerkiksi datakeskukset, kryptoalgoritmit jne.) jätettiin pitkään huomiotta.

[1] Management Consultancies Association (MCA) - Ammattijärjestö Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

2.2 Yritysten digitaalisen vastuun nousu

Suurin osa CDR:n keskittymisestä ja kehittymisestä on tapahtunut DACH-alueella (Saksa, Itävalta, Sveitsi) Euroopassa. Tämä on saanut alkunsa Saksan hallituksen (liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriö) alkuinnostuksesta, jonka sitten syrjäyttivät yritysjärjestöt, joita usein hallitsee teknologia-ala. Kiinnostusta ja käyttöä CDR-termistä on ollut laajemminkin lähialueilla, kuten Puolassa ja Italiassa. Muualla, erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ranskassa, keskitytään CDR:n osiin (esimerkiksi ympäristövastuu ja digitaalinen etiikka) eikä niinkään itse CDR:n kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Vuonna 2021 kiinnostusta on kuitenkin herännyt kauempaakin: Samsung (Etelä-Korea) sitoutui CDR:ään tammikuussa antamassaan lausunnossa, ja artikkeleita on alkanut ilmestyä Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Monet näistä aloitteista ovat yleensä rajoittuneet toimintamaahan. Esimerkiksi Saksan digitaalitalouden yhdistys (BVDW) on äskettäin määritellyt CDR:n osana niin sanottua "CDR Building Bloxx" -toimintaa, mutta vaikka sen jäseniin kuuluu useita kansainvälisiä yrityksiä, se on keskittynyt Saksaan ja sen työllisyyteen ja taloudelliseen asemaan. Vastaavasti Sveitsissä toimivan Ethos Fundin laatimassa CDR:ää koskevassa erinomaisessa asiakirjassa keskitytään sijoitusrahaston ja useiden sveitsiläisten (jälleen kansainvälisten) huippuyritysten väliseen suhteeseen. On ehkä syytä mainita myös Sveitsin digitaalinen aloite, joka ei ole nimetty CDR:ksi, mutta joka tekee mielenkiintoista työtä tietojen asianmukaisen käytön sertifioinnin sekä tietoturvan ja yksityisyyden suojan alalla.

Maailmanlaajuisesti ja alueellisesti koordinoidut toimet ovat erinomaisia, mutta ne liittyvät yleensä johonkin CDR:n osa-alueeseen eivätkä itse CDR:ään. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi keskittyy tällä hetkellä hyvin voimakkaasti eettiseen tekoälyyn (Kay Firth-Butterfieldin johdolla), ja YK:n ympäristöohjelma tekee erinomaista työtä globaalin digitaalisen transformaation parissa, ja sillä on myös keskeinen rooli hiljattain käynnistetyssä digitaalisen ympäristön kestävyyden koalitiossa (CODES). On myös syytä huomata, että on olemassa useita muita alkuvaiheessa olevia lähiliikkeitä tai -ryhmiä, joilla on samankaltaiset tavoitteet kuin CDR:llä, vaikka ne eivät käytäkään termiä eksplisiittisesti - esimerkiksi Digital with Purpose ja Tech for Good.

Tämän asiakirjan ja eri määritelmien parhaiden osien yhdistämisen tarkoituksena on siis yksinkertaisesti tarjota kokonaisnäkemys siitä, mitä puhtaan kehityksen vuoropuhelu voi olla, ja siitä, miten organisaatiot voivat käyttää sitä kokonaisvaltaisena kehyksenä kuvaamaan toimintaansa sekä liiketoimintansa sisällä että - mikä on todella tärkeää - liiketoimintansa ulkopuolella. Tavoitteena on saada organisaatiot miettimään, millaisia myönteisiä vaikutuksia niillä voi olla, kun ne hyödyntävät digitaaliteknologiaa innovaatiotoiminnassaan yhteiskunnan haasteiden ratkaisemiseksi.

2.3 Lähtökohdat

Kuten aiemmin todettiin, kaikki määritelmät ovat pitkälti yhteneväisiä ja auttavat yritystä pohtimaan yritysvastuutaan digitaalitekniikan ja -palvelujen yhteydessä. Lähestymistapamme on, että emme keksi uudelleen vaan kerrostamme kunkin määritelmän parhaat osat olemassa olevien periaatteiden päälle. Tässä yhteydessä olemme palanneet yritysvastuun alkuperäisiin periaatteisiin (taloudelliseen, ekologiseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen), mutta tarkastelleet niitä erityisesti digitaalisesta näkökulmasta. CDR:n myötä vastuullisuuden näkökulmat laajenivat, ja niihin sisältyy vaikutus digitaalisella alalla. On olemassa erilaisia ehdotuksia siitä, miten digitaalinen näkökulma on vuorovaikutuksessa perinteisten kolmen näkökulman kanssa. Nelinkertaisessa mallissa neljäs digitaalinen sfääri lisättiin juuri kolmeen taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen sfääriin.

Eräässä muunnelmassa Michael Wade (ks. kuva 1) ehdotti mallia, jossa neljäs ympyrä - teknologia - toimii pohjimmiltaan suodattimena kolmelle, koska teknologia (ja digitaalisuus) kietoutuu kaikkeen nykypäivän digitaalisessa maailmassa.

Ehdotamme, että pelkkä neljännen ulottuvuuden lisääminen muiden rinnalle ei tekisi oikeutta digitalisaation kauaskantoisille vaikutuksille, jotka muodostavat vastineen fyysiselle maailmalle. Siksi ehdotamme tohtori Saskia Dörrin (2021) työn pohjalta integroitua CDR-mallia, jossa sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset näkyvät fyysisessä ja/tai digitaalisessa maailmassa. Tämä korostaa, että digitaalisen toiminnan vaikutukset eivät jää digitaaliseen maailmaan ja että digitaalisen ja fyysisen maailman vaikutukset vaikuttavat toisiinsa.

Jotkin tällä hetkellä kohtaamamme haasteet ovat niin laajoja, että ei riitä, että johtajien vastuulla on vaikuttaa vain organisaation rajojen sisällä. Vaikka on esimerkiksi tärkeää, että yritys tunnustaa vastuunsa oman ympäristövaikutuksensa lieventämisestä, haaste on niin laaja, että monien on mentävä tätä pidemmälle (nollanollan tai hiilinegatiivisuuden ohi) ja innovoitava luodakseen tuotteita ja palveluja, joiden yhteiskunnallinen tai ekologinen vaikutus ylittää organisaation oman vaikutuksen. Lisäksi voisimme sanoa vastaavaa digitaalisesta etiikasta ja todeta, että on yksi asia olla organisaationa GDPR-asetuksen mukainen, mutta aivan eri asia vaikuttaa myönteisesti koko yhteiskunnan henkilötietojen hallintatapaan esimerkiksi edistämällä lainsäädännön parantamista tai toimittamalla parempia tuotteita. Yhteenvetona voidaan todeta, että meidän on tarkasteltava nimenomaisesti ulkoisia vaikutuksia ja varmistettava, että organisaation sisäiset asiat ovat kunnossa.

Kuva 1: Michael Wade (MIT Sloan Review, 2020).

2.4 Ethos-rahaston merkitseminen

CDR:n Ethos-määritelmä on syytä mainita, sillä se on laadittu yhteiskunnan (eläkerahastojen) puolesta sijoituspäätöksiä tekevän henkilön näkökulmasta. Siitä lähtee joitakin hyviä kohtia, jotka on syytä ottaa mukaan, joista keskeisin on vaatimus, jonka mukaan hallituksella on oltava julkinen digitaalisen vastuun säännöstö. Tämä Ethos-määritelmän ensimmäinen johtava periaate vaikuttaa keskeiseltä kaikille, eikä sitä voida jakaa mihinkään tiettyyn kvadrantin osaan.

Säännöstön olemassaoloon liittyy periaate, jonka mukaan säännöstö on julkaistava täysin avoimesti, ja lisäksi periaatetta on sovellettava kaikkeen datan ja teknologioiden, kuten tekoälyn, käyttöön - pohjimmiltaan kyse on selitettävissä olevan tekoälyn avoimuudesta. Avainsana tässä on avoimuus ja julkisten väitteiden uskottavuus. Kun ESG-raportointi ja vertailuanalyysit keskittyvät yhä enemmän markkinahypeä ja digitaalista pesua syvemmälle todellisuuteen, näiden sääntöjen noudattamisen läpinäkyvyys on keskeinen osa, ja tästä syystä olemme lisänneet läpinäkyvyyden talouskriisinratkaisun nelikenttään.

2.5 Digitaalista hyvinvointia koskeva tutkimus

Osana CDR-määritelmän luomista Atosin (ja Worldlinen) työn puitteissa tehtiin vuonna 2017 maailmanlaajuinen kyselytutkimus siitä, miten ihmiset suhtautuvat teknologiaan. Tällä pyrittiin erityisesti ymmärtämään, mitkä olivat ne mallit, jotka johtivat onnistuneeseen käyttöönottoon, ja missä pelko tai luottamuksen puute oli suurempaa. Pohjimmiltaan tulokset voidaan tiivistää siten, että ihmiset viihtyivät parhaiten siellä, missä tuotteet olivat erittäin käteviä - helppokäyttöisiä, aikaa säästäviä - tai missä niistä oli potentiaalista hyötyä henkilökohtaiselle terveydelle. Laajemmin ottaen tämä johti siihen, että CDR-määrittelyssä keskityttiin vahvasti tuotteiden käytettävyyteen ja digitaaliseen hyvinvointiin. Joissakin CDR:ää koskevissa keskusteluissa keskitytään estämään tietojen väärinkäyttöä tai epäasianmukaista käyttöä digitaalitekniikan avulla, mutta on tärkeää tarkastella yleisemminkin sellaisten tuotteiden ja ratkaisujen myönteistä luomista, jotka auttavat ohjaamaan tuloksia oikeaan suuntaan. Tästä syystä digitaalinen hyvinvointi on sisällytetty "käyttäjäkeskeisen, helppokäyttöisen ja kätevän tuotesuunnittelun" lisäksi.

Kun ilmastotapahtumat hallitsevat uutisia vuoden 2021 pandemian lisäksi, on nyt selvää, että yhteiskunnallista kestävyyttä on mahdotonta erottaa planeetan kestävyydestä. Tämä CDR:n ympäristönäkökohtien suuri painotus on myös osoitus siitä, että tähän alaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja sitä kohtaan tunnetaan yhä enemmän kiinnostusta Pariisin sopimuksen, COP26:n ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen vauhdittamisen myötä vuoteen 2030 mennessä. Mielenkiintoista on, että Atosin määritelmässä tämä oli aukko, mutta useimmissa muissa määritelmissä se oli mukana.

2.6 Ympäristöajattelu

Michael Waden määritelmässä tämän nelikentän alkuperäinen painopiste keskittyi tiukasti organisaatiorajojen sisällä tapahtuvaan toimintaan - nimittäin jäteteknologian kierrätykseen, asianmukaiseen hävittämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön, jotka kaikki ovat ehdottoman tärkeitä. Tämä on kuitenkin nopeasti kehittyvä alue, ja pandemia on kiihdyttänyt kiinnostusta ja keskittymistä siihen viime kuukausina, mihin ovat auttaneet monet uudet aloitteet, kuten eurooppalainen Green Deal, jonka 26 teknologiayritystä allekirjoitti hiljattain.

Ensimmäinen tärkeä lisäys sisäisen ympäristön kvadranttiin on digitaalisten teknologioiden (IOT, tekoälykäsitys, kuten OCR, NLP jne.) käyttö tietojen ja raportoinnin yhdistämiseen, mikä mahdollistaa reaaliaikaisten kojelautojen luomisen yrityksissä, joiden avulla ne voivat tehokkaasti hallita kaikkia hankkeita ympäristövaikutusten näkökulmasta. Olemme nähneet tämän toteutuvan suurissa kansainvälisissä organisaatioissa, jotka ovat tehneet suuria sitoumuksia hiilineutraaliudesta tai joissakin tapauksissa jopa hiilineutraaliudesta.

Toinen ryhmä, joka perustuu edellisen jakson periaatteisiin, liittyy digitaalitekniikan käyttöön sellaisten tuotteiden innovoinnissa ja luomisessa, joilla on myönteinen vaikutus ympäristöön - olipa kyse sitten ilmastonmuutoksesta, biologisesta monimuotoisuudesta tai luonnonvarojen kestävyydestä. Tähän liittyen on myös lisätty "Innovate using Digital creating products & services for environmental impact", johon on kiteytetty joitakin Tech for Good -toimia ja maailmanlaajuisesti nähtyjä yhteistoiminnallisia innovaatioita. Tämä on osoitus YK:n ympäristöohjelman (osana CODES-ohjelmaa ja omana itsenään) työstä, jossa se tekee yhteistyötä yhteisöjen ja yritysten kanssa luodakseen tuotteita ja palveluita oman laajalle levinneen digitaalisen muutosohjelmansa ympärille.

2.7 CDR:n täytäntöönpanon tarpeen nopeuttaminen

CDR:n alkuvaiheessa suurin kysymys on ollut, pysyykö se akateemisena käsitteenä vai siirtyykö se yritysten massahankintoihin. Ratkaisevaa on, että muutokselle on pakottava syy - miten se lisäisi tuloja ja parantaisi katteita? Pohjimmiltaan kysymys on siitä, miten muutostarve ilmaistaan viime vuosikymmeninä tunnettujen talousmallien yhteydessä.

Muutos on epäilemättä käynnissä. Olemme jo aiemmin maininneet Ethos-yhtiön esimerkkinä organisaatiosta, joka pyrkii tekemään investointipäätöksiä sen perusteella, miten organisaatiot pystyvät kuvaamaan toimintaansa sen kestävällä vaikutuksella maailmaan. Ne organisaatiot, jotka nyt saavat enemmän pisteitä ESG-ominaisuuksista, ovat jo nyt havainneet myönteisiä seurauksia, kuten esimerkiksi halvemman pääoman saannin. Lisäksi alhaisen ESG-pistemäärän vaikutukset näkyvät selvemmin myös maineessa ja vaikeuksissa houkutella tuhatvuotisia lahjakkuuksia.

Näemme näkyviä keskusteluja suurten teknologioiden verotuksesta ja sääntelystä, jotka kuuluvat osittain Michael Waden määritelmän taloudelliseen kvadranttiin, samoin kuin keskittyminen kestäviin ja läpinäkyviin toimitusketjuihin ja kestävään automatisointiin liittyvät pohdinnat, joissa keskitytään edelleen vahvasti työvoiman kehitykseen välittömän liiketoiminnan ulkopuolella. Ehdotettu lisäys tähän on sosiaalinen vaikuttavuusinvestoiminen, jossa otetaan huomioon viimeaikainen kasvu sosiaalisesti vaikuttavien joukkolainojen (SIB) ja kehitysyhteistyöhön liittyvien joukkolainojen (DIB) alalla. Vaikka nämä eivät välttämättä ole aina digitaalisesti mahdollistettuja, digitaalisella teknologialla ja data-analytiikalla (eettisesti käytettynä) on selvästi oma roolinsa, sillä ne voivat todella vaikuttaa talouselämän kehittyessä edelleen.

2.8 Digitaalisuus yritysvastuun ytimessä

Lopuksi tässä esitellään myös toinen tärkeä rakennelma, jota itse asiassa ehdotamme lisättäväksi keskukseen, jolla on vastuu digitaalisen vastuun säännöstön jakamisesta, ja se on yhdenmukaisuus organisaation määritellyn tarkoituksen kanssa. Monet organisaatiot ovat parhaillaan tarkistamassa ja määrittelemässä uudelleen tarkoitustaan siten, että se vahvistaa yrityksen, asiakkaiden, yhteisön ja ennen kaikkea työtovereiden välistä yhteyttä.

Jokaisella osapuolella on oltava usko ja LUOTTAMUS näiden muutosten toteuttamiseen, jotta ne todella vaikuttaisivat. Olemme eläneet vuosikymmenen ajan erilaisten markkinointihypetyskäyrien - pilvipesun, viherpesun ja muiden - läpi. Nyt organisaatioiden ei tarvitse vain sanoa oikeaa asiaa, vaan niiden on myös pantava se täytäntöön, jotta kaikki sidosryhmät - olivatpa ne sitten julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioita - näkevät ja tuntevat muutoksen ja luottavat organisaatioon, joka on menestyksekkäästi toteuttanut muutoksensa luodakseen myönteisen vaikutuksen planeettamme ja yhteiskunnan kestävyyteen.

Viitteet

Cooper, T.; Jade, S. & Wei, K. (2015): Corporate Digital Responsibility. Doing Well by Doing Good, Accenture, https://www.accenture.com/gb-en/insight-outlook-doing-well-doing-good (abgerufen: 21. Februar 2020).
Brink, A. & Esselmann, F. (2019): Corporate Digital Responsibility. Ethik für das digitale Kerngeschäft, Prof. Dr. Dr. Alexander Brink ja Dr. Frank Esselmann im Interview, in: CSR News, 33(1), 32-35.
Christian Thorun (Institute for Consumer Policy, Saksa) viittasi CDR:n tarpeeseen vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Smart-Data-Begleitforschung (2018): Corporate Digital Responsibility. Fachgruppe "Wirtschaftliche Potenziale & gesellschaftliche Akzeptanz", Berliini.
Christopher Joynson (Atos) ja Rob Price (Worldline) määrittelivät sen yhdessä vuonna 2018 julkaistussa blogisarjassa, joka oli tulosta maailmanlaajuisesta tutkimusvirrasta, jossa tarkasteltiin digitaalisen yhteiskunnan kasvavaa digitaalista kahtiajakoa (https://corporatedigitalresponsibility.co.uk/resources).
Michael Wade (Lausannen yliopisto) määritteli CDR:n MIT Sloan Review -lehdessä vuonna 2020 julkaistussa lopullisessa artikkelissa https://sloanreview.mit.edu/article/corporate-responsibility-in-the-digital-era/.
Saskia Dörr (2021) Corporate Digital Responsibility. Yritysvastuun ja kestävän kehityksen johtaminen digitaaliaikana. Springer: Berlin. https://www.springer.com/gp/book/9783662638521.
Ethos Fund, sveitsiläinen eläkesijoitusrahasto, määritteli CDR:n sijoituspäätösten tekemisen näkökulmasta vuonna 2020.
BVDW (PWC Germanyn tukemana) työstää CDR:n laajaa määritelmää, joka on tarkoitus julkaista vuonna 2021, "CDR Building Bloxx".
Tutkimus CDR:n arvontekijöistä - Esselmann, Golle, Thiel & Brink (2020) Corporate Digital Responsibility. Unternehmerische Verantwortung als Chance für die deutsche Wirtschaft. https://zentrum-digitalisierung.bayern/wp-content/uploads/ZD.B-Positionspapier_Final_web.pdf.
Econsense (2021) Blueprint for Implementing Digital Responsibility in Companies https://econsense.de/app/uploads/2020/11/201119_econsense_Blueprint_E.pdf.
Aiheen ajankohtaisuus Saksassa ilmeni kirjapainopyyntöön saadusta valtavasta palautteesta - lähes 100 kirjoittajaa osallistui - Bertelsmann Stiftung (Hrsg.) (2020) Unternehmensverantwortung im digital Wandel. Ein Debattenbeitrag zu Corporate Digital Responsibility. https://www.bertelsmann-stiftung.de/de/publikationen/publikation/did/unternehmensverantwortung-im-digitalen-wandel-all-1.

On olemassa useita muita liikkeitä/aloitteita tai järjestelmiä, joilla on samankaltaiset tavoitteet kuin CDR:llä, nimittäin myönteisempien tulosten luominen yhteiskunnalle ja planeetalle teknologian ja tietojen asianmukaisen käytön avulla. Ilman erityistä järjestystä näitä ovat muun muassa: -

Tech for Good
Digital with Purpose
For Humanity

Periaate 1 - Tarkoitus ja luottamus

Miksi tämä on tärkeää?

Digitaalisuus on yritysvastuun ytimessä, sillä se suojaa työntekijöiden, asiakkaiden ja osakkeenomistajien mainetta ja luottamusta organisaatioon.

paluu periaatteiden pariin

1.1

Edistetään ja ansaitaan yleisön luottamus luomalla ja noudattamalla digitaalisen vastuun säännöstöä, jossa julkisesti ja läpinäkyvästi julistetaan esimerkiksi Ethos Foundationin kuvaama kanta.

Hallinnointi CDR:n tai digitaalisen etiikan neuvoston/neuvottelukunnan kautta.
Teknologia / digitaalinen seuranta
Kyberturvallisuus - Data / IP Yksityisyys ja tietosuoja.
Eettiset säännöt, jotka ymmärretään ja joita sovelletaan digitaalisen / tekoälyn käyttöön.
Sosiaalisen vastuun tiedostaminen digitaalisessa transformaatiossa
Hiilijalanjäljen pienentämisen periaatteet.

1.2

Määritellään ja sovitaan yrityksen tarkoitus ja harkitaan sen yhdenmukaistamista sosiaalisen arvon ja kestävän kehityksen tukemiseksi digitaaliaikakaudella. Rakennetaan organisaatiokulttuuri, joka mahdollistaa työntekijöiden ja johtajien vastuullisen toiminnan.

1.3

Toteutetaan vahva digitaalinen hallinto, esimerkiksi digitaalisen etiikan neuvosto, jonka kokoonpanoa ja hallintoa, mukaan lukien vastuuvelvollisuus ja raportointi, harkitaan asianmukaisesti.

1.4

Ylittää ja edistää vahvempaa vastuullista sääntelyä noudattamalla ja edistämällä asianmukaisten oikeudellisten, lainsäädännöllisten ja eettisten sääntöjen kehittymistä ja lisäämällä niiden näkyvyyttä maantieteellisesti ja markkinoittain (esim. data/AI) sekä sertifioinneissa (esim. tietoturva ja turvallisuus verkossa).

Periaate 2 - Oikeudenmukainen ja tasapuolinen pääsy kaikille

Miksi tämä on tärkeää?

Oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja osallisuus lisäävät tarvetta sitouttaa eri sidosryhmät, kuten asiakkaat ja työntekijät, tehokkaasti digitaalitekniikan ja -palvelujen käyttöön.

paluu periaatteiden pariin

2.1

Innovatiiviset, esteettömät ja osallistavat tuotteet ja palvelut

Varmistetaan, että kaikilla yhteiskunnan osilla on mahdollisuus käyttää digitaalitekniikkaa (yhteydet, välineet ja taitotieto).
Varmistetaan, että tuotteet ja palvelut ovat suunnittelultaan osallistavia, käyttäjäkeskeisiä, helppokäyttöisiä ja kaikkien saatavilla olevia.
Edistetään sosiaalisen innovoinnin parantamista digitaalisten välineiden ja teknologioiden avulla.

2.2

Edistetään oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta, monimuotoisuutta ja osallisuutta.

Edistetään monimuotoisuutta ja monipuolista ajattelua, joka sisällytetään tuote- ja palvelumuotoiluun, ja vältetään teknologia- ja tekoälyvetoista ennakkoluuloa, joka pahentaa yhteiskunnallisia näkökulmia.
Vältetään aktiivisesti syrjintää liiketoiminnan digitaalisessa muutoksessa.

2.3

Vastuulliset työoikeudet

Varmistetaan, että ihmisten ja työntekijöiden oikeudet säilyvät, kun työtä ulkoistetaan vastuullisesti keikkatalouteen.
Vastuulliset työoikeudet koko (digitaalisessa) toimitusketjussa.
Kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia yksityisyyteen ja ihmisarvoon digitalisoituneilla työpaikoilla

Periaate 3 - Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistäminen

Miksi tämä on tärkeää?

Suojaa tietoja ja yksityisyyttä, anna ihmisille mahdollisuus sitoutua ja kehittää taitojaan sekä suojaa haitoilta maineen ja luottamuksen parantamiseksi.

paluu periaatteiden pariin

3.1

Vahvan yksityisyyden suojan toteuttaminen

Varmistetaan työntekijöiden, asiakkaiden, kansalaisten ja kaikkien sidosryhmien tietosuoja.

3.2

Toteutetaan vastuullisia tietokäytäntöjä

Noudatetaan vastuullisia tietojen validointi- ja hävittämiskäytäntöjä, mukaan lukien ulkoisten tietojen käytön ja käsittelyn avoimuus.
Toteuta vastuullisia kyberturvallisuuden suojaus- ja reagointikäytäntöjä.
Tiedottaminen ennakoivasti, kun käytetään seurantaa, pisteytystä ja profilointia, ja mahdollisuuden antaminen välttämiseen.
pidättäydytään haitallisesta käyttäytymisen manipuloinnista dataa, teknologiaa ja digitaalisia välineitä käyttämällä.

3.3

Digitaalisen kypsyyden taitojen edistäminen

Digitaaliseen köyhyyteen puuttuminen ja osallisuuden edistäminen (digitaalisten taitojen saatavuus, digitaalisen rahoituksen saatavuus).
Edistetään yhteiskunnan digitaalisen kypsyyden parantamista (taidot, luottamus ja ymmärrys).

3.4

Digitaalisen hyvinvoinnin edistäminen

Yhteiskunnallisesti eettisesti kestävien digitaalisten käytäntöjen noudattaminen - valeuutisten ja sopimattoman digitaalisen vaikuttamisen lisäämisen vähentäminen (haitat ja digitaalinen hyvinvointi).
Edistetään fyysisesti ja psyykkisesti terveitä elämäntapoja, joita digitaaliset tuotteet tai palvelut tukevat tai edistävät.

Periaate 4 - Taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutuste

Miksi tämä on tärkeää?

Maineeseen liittyvä tarve ottaa huomioon organisaation päätösten taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

paluu periaatteiden pariin

4.1

Suunnitelma kestävää ja vastuullista automaatiota varten

Ihmisten tekemien töiden korvaaminen vastuullisella tavalla, uudelleenkoulutusohjelmien harkitseminen.
Varmistetaan eettiset ja puolueettomat, selitettävät tekoälyn päätöksentekoalgoritmit.
Annetaan työntekijöille mahdollisuus ymmärtää teknologian ja digitaalisen muutoksen eettinen dilemma ja yhteiskunnalliset vaikutukset tietoisuutta lisäävän koulutuksen avulla.
Otetaan aktiivisesti huomioon työntekijöiden mielipiteet ja palaute digitaalisessa muutoksessa, automaatiossa ja teknologian käyttöönotossa.

4.2

Läpinäkyvyys sidosryhmien kanssa todennettavissa olevien kolmannen osapuolen tietojen avulla.

Varmistetaan, että organisaatiot ja kuluttajat ymmärtävät kerättyjen tietojen lähteet, missä ne ovat ja mitä niillä tehdään, mukaan lukien pisteytys, profilointi ja raportointi.

4.3

Jaa digitaalitaloudelliset hyödyt asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

Digitaalisen työn taloudellisten hyötyjen jakaminen yhteiskunnan kanssa, esimerkiksi asianmukaisen verotuksen kautta.
Henkilötietojen omistusoikeuksien kunnioittaminen, datapiratismin vähentäminen ja yksilöllisen rahanmuodostuksen mahdollistaminen.
Edistetään avointa dataa, jotta mahdollistetaan laaja innovointi kaikille (mukaan lukien korjausoikeuden avaaminen).

Periaate 5 - Vaikutustalouden kehityksen nopeuttaminen

Miksi tämä on tärkeää?

Vauhditetaan ekologisesti ja yhteiskunnallisesti parempien tuotteiden kysyntää kuluttajilta. Lisätä cleantech-teknologiaa ja investoida kestäviin ja yhteiskunnallisesti vaikuttaviin aloitteisiin.

paluu periaatteiden pariin

5.1

Sijoittaminen kestävään kehitykseen / ympäristöön / vaikutusten tuottoihin

Etsitään kumppaniekosysteemejä koko toimitusketjussa, otetaan mukaan (ja mitataan niiden vaikutusta) ekoteknologia- ja cleantech-digitaaliratkaisuja.
Asemoituminen kasvuun ympäristömarkkinoilla, jotka vastaavat tarkoitusta ja myönteistä vaikutusta maapalloon.

5.2

Käytä todennettavissa olevaa kompensointia

Ymmärtää hiilihyvitysmarkkinoita ja jos käytetään hyvitystä, pyrkiä käyttämään todennettavissa olevaa hyvitystä tai digitaalisesti mahdollistettua luonnollista hiilensidontaa (esim. metsänistutusta ja metsittämistä).

5.3

Kestävien kuluttajakäyttäytymismallien vauhdittaminen ja innovointi

Digitaalisten tuotteiden avulla voidaan mahdollistaa esimerkiksi hintaerottelevat digitaaliset työkalut, jotka edistävät kestäviä toimintatapoja.
Kestäviä käytäntöjä suosivien taloudellisten mallien harkitseminen.

Periaate 6 - Elämää kestävän planeetan luominen

Miksi tämä on tärkeää?

Siirtyä hiilinollan tai hiilinegatiivisuuden yläpuolelle ja luoda digitaalisten tuotteiden ja palveluiden avulla organisaatiosi laajuutta myönteisempi vaikutus planeettaan.

paluu periaatteiden pariin

6.1

Raportoi liiketoiminnan vaikutuksista kolmansien osapuolten vaikutusarviointeihin nähden

Edistetään läpinäkyviä, kestäviä ja eettisiä työkäytäntöjä koko toimitusketjussa, jotka liittyvät tunnustettuun kestävän kehityksen raportointistandardiin, kuten YK:n Global Compactiin, Global Reporting Initiativeen, SASB:hen, ESG-kehyksiin tai BCorpiin, mukaan lukien digitaalisen vastuun käytännöt.

6.2

Innovaatio ja myönteinen vaikutus yli yritysrajojen.

Digitaaliteknologian tai -palvelujen avulla pyritään innovoimaan ja luomaan uusia tuotelinjoja tai liiketoimintavalmiuksia, jotka vaikuttavat konkreettisesti ja myönteisesti.

Taloudelliseen kestävyyteen - toimitusketjuun, ihmisiin ja liiketoimintaan.
Yhteiskunnallinen kestävyys - sosiaalinen yhteenkuuluvuus, luottamus ja yksityisyys.
ympäristön kestävyys (ilmastonmuutos, biologinen monimuotoisuus, jäte, resurssit).

Otetaan kiertotalouden periaatteet käyttöön tuotesuunnittelussa
Esimerkiksi datan tai sovellusrajapintojen hyödyntäminen tai muiden teknologioiden hyödyntäminen analytiikan ja datatieteen avulla uusien yhteiskunnallisten ja ympäristöhyötyjen luomiseksi.

Periaate 7 - Vähennetään teknologian vaikutusta ilmastoon ja

Miksi tämä on tärkeää?

Organisaationne teknologiavaikutusten lieventäminen pyrkiessänne kohti hiilineutraaliutta tai hiilineutraaliutta ja nettonollaa.

paluu periaatteiden pariin

7.1

Ympäristötietotekniikkastrategian toteuttaminen

Digitaaliteknologian vastuullisten kierrätyskäytäntöjen noudattaminen - tavoitteena on jätteen poistaminen, kiertotalouden edistäminen.
noudatetaan digitaalitekniikan vastuullisia hävittämiskäytäntöjä, mukaan luettuna tekniikan käyttöiän pidentäminen, esim. älypuhelimet, ja kunnostetun tietotekniikan käyttö.
Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen digitaalitekniikan käytössä - esim. kestävä verkkosuunnittelu ja tietotekniikkastrategia.

7.2

Mittaa, raportoi, minimoi energiankäyttö ja siirry uusiutuvaan energiaan.

Vähennetään kulutusta mittaamalla ja vähentämällä aktiivisesti Scope 1, 2 ja 3 -päästöjä digitaalitekniikan avulla.

Tietokeskuksissasi ja toimitusketjun tietokeskuksissa suorat ja epäsuorat päästöt.
Toimistoissasi ja liiketiloissasi
Matkustamisessa ja ajoneuvokannassa
hajautetussa omaisuuskannassasi